Jatko-opinnot – vaikea pala purtavaksi

Yliopiston opiskelija: kirjoitusten jälkeen ei päässyt opiskelemaan psykologiaa – Alkio-opistossa psykologian opintoja – toisella yrittämällä sisään – työ ei vielä selvillä

Ammattikorkeakoulun opiskelija: toisen asteen jälkeen tiesi haluavansa tehdä töitä ihmisten kanssa – eksyi Jyväskylään ja sairaanhoitajaopiskelijaksi

Lukiolainen: suunnitelmat vuosien varrella muuttuneet moneen kertaan – päättövaiheessa suunta alkaa olla kutakuinkin selvillä

Ammattikorkeakoulun opiskelija: aloitti toisella paikkakunnalla klarinettipedagogin opinnot – lopetti kahden viikon jälkeen – välivuosi – kokeili paria muuta koulutusta – hakeutui musiikin opintoihin

Yliopiston opiskelija: lukion jälkeen ei selvää kuvaa jatko-opinnoista – ajatus yksikseen muuttamisesta ahdisti – välivuonna töissä – aloitti draamakasvatuksen opintoja – mukana olleilta kasvatustieteen opiskelijoilta kipinä – kielten opiskelijaksi Jyväskylään

TAT:in vuosittain teettämässä ”Kun koulu loppuu” -selvityksessä vuonna 2015 kysyttiin lukiolaisilta, kuinka tarkasti he tietävät, minne aikovat pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen. ”En lainkaan varmasti” vastasi tietävänsä 15 prosenttia ja ”en kovinkaan varmasti” 27 prosenttia kyselyyn vastanneista. ”Täysin varmasti” vastasi tietävänsä 18 prosenttia vastanneista. Vuonna 2016 toteutetussa selvityksessä kysymys lukiolaisille esitettiin, kuinka varmasti he tietävät, minkä alan työtä haluavat tulevaisuudessa tehdä. ”Varmasti” vastasi tietävänsä 17 %. (www.tat.fi/materiaalipankki/)

Tilastot näyttävät huolestuttavilta, ja se näkyy kyllä koulussa, sillä moni kaveri on epävarma siitä, mihin lähtisi opiskelemaan, totesi eräs lukiolainen. Toinen sanoi, että hän näkee hyvin kavereiden ahdistuksen jatko-opiskelupaikasta ja omasta tulevaisuudesta. Eräs kommentoi tilastoja todeten, että monikaan ei tiedä, missä ammateissa voisi tehdä sitä, mikä itseä kiinnostaa, ja toisaalta, mihin pitäisi hakea opiskelemaan. Kolmas totesi realistisesti, että opiskelupaikka ei ole mitenkään varma ja että suunnitelmat saattavat muuttua moneen kertaan. Hän aprikoi, että ajatuksia varmaan on monella jatkosta, mutta niitä ei välttämättä osata pukea sanoiksi.

Ensimmäistä vuottaan lukiossa opiskeleva totesi kokevansa, että jo ensimmäisen vuoden aikana pitäisi tietää, mitä haluaa tehdä loppuelämän, ja kysyi, että voisiko keskittyäkin enemmän siihen, mikä opiskelijoita kiinnostaa eikä siihen, että mitä kaikkia aineita pitää ottaa, jotta pääsee ”sinne ja sinne”. Toinen opiskelija komppasi juurikin opiskelijoiden kiinnostuksen kohteisiin keskittymistä todeten, että ”kyllä se duuni lopulta varmaan löytyy alalta, jossa työskentely on mielekästä”.

Koulusta saatavan ohjauksen merkitystä jatko-opintopaikan pohdinnassa tuskin tarvitsee korostaa – tämä lienee itsestäänselvyys. Merkittävässä asemassa jatko-opintoja mietittäessä ovat kuitenkin myös vanhemmat ja sukulaiset sekä ystävät ja tutut. Kun koulu loppuu -selvityksen (2016) mukaan näiden ryhmien merkitys on jopa kasvanut ja vastaavasti opojen merkitys hieman laskenut. Keskusteluissa tuotiin esiin näkökulma, että mikäli koulussa ei saa riittävästi ohjausta jatko-opintoihin, niin nuoret, joiden vanhemmat ovat koulutettuja, ovat eri asemassa suhteessa opiskelijoihin, jotka eivät saa tukea kotoaan.

Nykyinen hakujärjestelmä herätti osallistujissa keskustelua. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien painottaminen valinnoissa asettaa paineita toisen asteen opintojaan lopettelevalle. Virhevalintoihin ei ole varaa, sillä väärä valinta voi vaikeuttaa jatkossa pääsyä alalle, joka lopulta voisikin olla se ”oikea”. Kysyttiinkin, että haittaisiko se, jos korkeakouluun päässyt opiskelija opiskelisi pari vuotta ja vaihtaisikin sitten johonkin muuhun. Uumoiltiin, että nykyisellä systeemillä tulee liikaa niitä umpiperiä, joita sillä ”muka yritetään estää”.

Opiskelijat kaipaavat lisää työelämätietoutta lukioon. Erään lukiolaisen mielestä yläasteella oli enemmän työelämätietoutta. Hän totesikin, että työelämätietouden jakaminen pitäisi keskittää toiselle asteelle. Enemmän esittelyjä ”elävästä” elämästä, työpaikoista ja eri ammateissa toimivista, lukiolaiset esittivät toiveena. Laukaan lukion ”Työelämäpäivä” nousi eräässä tilaisuuksista esimerkiksi tavasta, jolla työelämätietoutta opiskelijoille jakavat koulun ulkopuolelta tulevat vierailijat.

Tämä artikkeli on kirjoitettu EduFutura alakohtaisissa illoissa (tammi-helmikuu 2017) esitettyjen mielipiteiden ja kommenttien pohjalta. Ota kantaa ja kommentoi!