Kurkistuskurssit – puolesta ja vastaan
Kuluvana lukuvuonna toisen asteen opiskelijoilla on ollut valittavanaan alun kolmatta kymmentä tutustumis- ja kurkistuskurssia Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun tarjoamana. Lisäksi toisen asteen opiskelijoille on erikseen tarjottu myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun kursseja. Vastaavanlaisia tutustumiskursseja on tarjottu toki jo aiemminkin, mm. Kiihdytyskaista-hankkeissa, mutta ei näin laajassa mittakaavassa. Suurin osa nyt tarjotuista kursseista on ollut verkkototeutuksia alusta loppuun. Osallistujamäärät ovat vaihdelleet vain muutamasta opiskelijasta pariin kymmeneen osallistujaan.
Yhtenä syynä joidenkin kurssien vähäisiin osallistujamääriin nähtiin se, että verkkokursseilla on lukiossa ”huono kaiku”. Eräs opiskelija mainitsi ajatusmaailman lukioiden verkkokurssien osalta olevan se, että suoritetaan verkossa jokin sellainen pakollinen kurssi, jonka kontaktitunneille ei vaan jakseta mennä. Verkkokursseja karsastetaan, kommentoi yksi lukiolainen.
Opiskelijat olivat sitä mieltä, että kynnystä kursseille osallistumisesta voisi mahdaltaa ohjauksen saaminen myös omasta oppilaitoksesta, vertaisohjauksen tarjoaminen sekä kurssin toteuttaminen oman koulun tiloissa (kontaktia sisältävissä kursseissa). Lukioissa toteutetaan nykyään paljon opintoja tiimeissä, joten vertaistuki verkkokurssillakin olisi ollut hyvä asia, totesi yksi korkeakoulun verkkokurssille osallistunut toisen asteen opiskelija. Ammattiopiston edustaja komppasi opiskelijoita todeten, että korkeakoulun tarjoamalla verkkokurssillakin täytyy löytyä tukihenkilö omasta oppilaitoksesta. Aikuislukion edustaja kertoi heidän ottaneen verkossa matematiikkaa opiskeleville käyttöön nk. ”matikkakahvilan”, jonne opiskelijat voivat tulla tekemään matematiikan tehtäviä toisten kurssilaisten kanssa ja jossa myös henkilökohtaista ohjausta on tarjolla.
Positiivisesti opiskelijat suhtautuivat Unelmat ja inspiraatio -kurssin tyyppisiin yhteistoteutuksiin. Unelmat ja inspiraatio -kurssilla Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä koulutuskuntayhtymän opiskelijat opiskelevat yhdessä kontaktiohjauksessa. Eräs opiskelija totesi, että tällaiselle kurssille on helpompi mennä, kun ns. ”oikeeta” ohjausta on tarjolla.
Monella lukiolaisella tutkintoon vaadittava kurssimäärä täyttyy hyvin jo pakollisista kursseista ja oman oppilaitoksen tarjonnasta, joten tarvettakaan valita ulkopuolisia kursseja ei synny. Muutoinkin lukiolaisen työtaakka on melkoinen, eli vastaan tulee yksinkertaisesti aikapula. Ylioppilaskirjoitukset ja niissä menestyminen ohjaavat myös vahvasti lukio-opintoja. Korkeakoulujen tarjoamat kurssit eivät välttämättä tuo lisäarvoa kirjoituksia silmällä pitäen.
Korkeakoulujen tarjoamat kurssit nähtiin periaatteessa hyvänä tapana tutustuttaa korkeakouluopiskeluun, mutta todettiin, että tällaisille kursseille eivät lähde ne opiskelijat, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Osallistujat ovat niitä, jotka muutenkin ovat aktiivisia. Kurssien lisäksi tarvitaan lisää korkeakoulujen jalkautumista toisen asteen oppilaitoksiin. Etenkin ammattiopiston suunnalta esitettiin toive, että heille saataisiin systemaattiseksi korkeakouluopiskelijoiden vierailut. Eräs korkeakoulun edustaja totesi, että monelle ammatillisen koulutuksen käyneelle tulee yllätyksenä oman ammatillisen tutkinnon antama hakukelpoisuus korkeakouluun. Korkeakoulujen tutkintotarjonnasta kertominen ei kuitenkaan yksinomaan riitä, vaan tarvitaan tietoa ammattien arjesta ja siitä, mihin tietyllä koulutuksella voi sijoittua. Suurin osa korkeakoulututkinnoista kun on ns. generalistitutkintoja, jotka eivät suoraan johda mihinkään ammattiin (vrt. lääketieteen tutkinto).
Tämä artikkeli on kirjoitettu EduFutura alakohtaisissa illoissa (tammi-helmikuu 2017) esitettyjen mielipiteiden ja kommenttien pohjalta. Ota kantaa ja kommentoi!