Avoimen ammattikorkeakoulun suosio kasvussa – lisääntyvätkö ohjaustarpeet?

Kirjoittajat Mervi Lätti ja Jonna Löf

Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tehtävänä on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen. Avoimen ammattikorkeakoulun suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina. Miten ammattikorkeakouluissa ohjataan avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita? Millaisia ovat opiskelijoiden ohjaustarpeet ja -kokemukset?

Avoin AMK ja ohjaus

Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelijamäärät ja suoritetut opintopisteet ovat moninkertaistuneet viimeisten vuosien aikana. Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelu on mahdollista iästä ja koulutustaustasta riippumatta ja siellä opiskellaan AMK- tai YAMK-tutkintoihin sisältyviä opintoja: yksittäisiä opintojaksoja, laajempia opintokokonaisuuksia tai polkuopintoja. Polkuopinnoissa opiskelijan tavoitteena on suorittaa tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnot ja hakeutua tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta.

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoista enemmistö on naisia ja iältään yli 30-49 -vuotiaita. Hieman yli kolmanneksella opiskelijoista on ammatillinen tutkinto ja hieman alle kolmanneksella AMK-tutkinto. Opiskelijoista lähes 60 % oli työssä. Yleisin motiivi opiskeluun on halu täydentää työelämässä tarvittavaa osaamista. Tämän lisäksi muita syitä opiskeluun olivat tutkintotavoitteinen opiskelu ja halu kehittää itseään harrastusmielessä. (Haltia, Leskinen & Rahiala 2014.) Eniten opiskellaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla.

Ohjaustarpeiden moninaisuus ja kirjavuus korostuvat erityisesti aikuisten ohjauksessa. Elinikäisen oppimiseen ja ohjaukseen liittyen aikuiset kaipaavat tietoa nykyisestä koulutusjärjestelmästä, opiskelumahdollisuuksista ja –vaihtoehdoista sekä niiden soveltuvuudesta omaan elämäntilanteeseen. Joillakin ajatuksena on päivittää ja lisätä ammattitaitoa, toisilla suunnata kokonaan uudelle alalle. Monella aikuisella saattaa olla pitkäkin aika aikaisemmista opinnoista, jolloin he kaipaavat erityisesti rohkaisua ja kannustusta opintojen pariin. Toisaalta myös nuoret voivat jäädä ilman opiskelupaikkaa tai haluavat käyttää esimerkiksi välivuoden hyväksi ja tarvitsevat ratkaisujensa tueksi ohjausta ja neuvontaa.

Avoimen AMK:n opiskelumahdollisuudesta tiedottamisen ja neuvonnan, samoin kuin opintojen suunnitteluun ja aloittamiseen liittyvän ohjauksen merkitys korostuu entisestään muuttuvien elämäntilanteiden kirjon lisääntyessä.

Valtakunnallinen selvitystyö avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjauksesta

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ohjauskokemuksia ja ammattikorkeakouluissa käytössä olevia hyviä ohjauksen malleja ja käytäntöjä on selvitetty vuosien 2015 ja 2016 aikana. Selvitystyön tulokset on koottu julkaisuksi (Lätti & Löf 2016), johon artikkelimme perustuu.

Selvityksen perusteella opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Avoimen AMK:n opiskelijat ovat taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä ja heidän ohjaustarpeensa vaihtelevat yksilöllisesti. Suuri osa avoimen AMK:n opiskelijoista kuvaa opiskelu tavoitteekseen tutkintoon hakeutumisen ja ammattitaidon täydentämisen. Opiskelijoiden tavoitteena oli myös valintakokeisiin valmentautuminen, itsensä sivistäminen ja tutkinnon loppuun saattaminen. Osa opiskelijoista on hyvin itsenäisiä, mutta osa taas tarvitsee ohjausta hyvinkin paljon. Yleisimmin ohjausta tarvitaan avoimen AMK:n periaatteisiin, ilmoittautumiskäytäntöihin, opintojen suunnitteluun ja avoimessa AMK:n opiskelun reunaehtoihin (esim. opintojen rahoitus) liittyen.

Tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO)-palvelut ja työnjako

Ammattikorkeakouluissa avoimen AMK:n opiskelijan ohjaus on organisoitu eri tavoin ja ohjausvastuut jakautuvat eri henkilöiden kesken riippuen siitä, miten avoin AMK ja ohjauspalvelut ovat ylipäätään organisoitu ammattikorkeakoulun sisällä. Neuvontaa ja ohjausta antavat niin avoimen AMK:n kuin koulutusalojen henkilöstö. Ohjaus jakaantuu moniin eri vaiheisiin aina opintomahdollisuuden markkinoinnista ja opiskelupäätöksen tekemisestä opintojen päättymiseen ja jälkimarkkinointiin saakka.

Kyselyihin vastanneiden ammattikorkeakoulujen avoimen AMK:n opiskelijat kuuluvat ohjauksen piiriin ja he saavat joko samat tai osittain samat ohjauspalvelut kuin tutkinto-opiskelijat. Ohjauksen taso, käytännöt, toimintatavat ja työnjaot vaihtelevat jonkin verran ammattikorkeakouluittain ja ammattikorkeakoulujen sisällä eri yksiköissä tuoden omat haasteensa ohjaukseen. Toisaalta osassa ammattikorkeakouluista ohjauksen vastuut on määritelty hyvin ja opiskelijat tietävät kenen puoleen voi kääntyä missäkin asiassa.

Suurimmassa osassa vastanneista ammattikorkeakouluissa avoimen AMK:n opiskelijat on huomioitu koko AMK:n tasolla ohjaus- tai hyvinvointisuunnitelmassa. Erityisesti polkuopiskelijat huomioidaan hyvin. Sen sijaan yksittäisiä opintojaksoja suorittavat jäävät useammin ohjauspalveluissa vähäiselle huomiolle tai jopa kokonaan ulkopuolelle.

Ohjausmenetelmät ja välineet käytössä monipuolisesti

Avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjaukseen käytetään erilaisia menetelmiä ohjauksen eri vaiheissa. Yleisimpinä viestimisen välineinä käytetään sähköpostia ja henkilökohtaisia keskusteluja joko puhelimitse, kasvotusten tai verkossa. Opiskelijat kokevat toimivaksi ohjausmuodoksi erityisesti henkilökohtaisen ohjauksen ja ohjaajan kanssa yhdessä tehtävän opintojen suunnittelun.

Opiskelijat kokivat merkityksellisinä kokemuksina keskustelut ohjaavan henkilöstön kanssa, olivat he sitten avoimen AMK:n toimiston väkeä tai alan opettajia tai opinto-ohjaajia. Ohjaushenkilöstön ystävällinen ja kannustava ohjausote ja hyvin neuvojen ja avun antaminen koettiin opintoja eteenpäin vievänä. Myös opiskeluryhmän antaman tuen ja ryhmäytymisen merkitys nousi selvityksessä. Vastauksissa esiintyi lukuisia polkuopiskelijoiden hyviä kokemuksia tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä opiskelusta, tasavertaisesta kohtelusta ja ryhmään kuulumisesta.

 

Ohjauksen hyvät käytänteet ja kehittäminen

Selvityksessä esille tulleet hyvät käytänteet liittyvät usein avoimen AMK:n opiskelijalle tai opiskelijaksi aikovalle suuntautuviin ohjauksellisiin toimiin. Osa selvityksessä esille tulleista hyvistä käytänteistä liittyy puolestaan ammattikorkeakoulun sisäiseen toimintaan ja erityisesti ohjauksen yleiseen organisointiin sekä henkilöstön informointiin avoimen ammattikorkeakoulun toiminnasta. Ammattikorkeakouluissa käytössä olevia hyviä käytäntöjä voi lukea lisää julkaisusta Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan ohjaus -ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt (Lätti & Löf 2016).

Vaikka ammattikorkeakouluissa on kiinnitetty huomiota avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjaukseen, on ohjauspalveluja syytä kehittää edelleen. Yksi näkökulma kehittämiseen muodostuu pohdittaessa avoimen AMK:n opetusta ja ohjausta tulevaisuusnäkökulmasta (Helander, Lätti & Löf 2017). Esimerkiksi seuraavat teemat korostuvat entisestään: ohjauksen monitoimijat ja -osaajat, ohjattavien moninaisuuden lisääntyvä kirjo, ohjauksen monikanavaisuuden korostuminen ja erilaiset joustavat ratkaisut. Avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjaus on syytä nähdä osana korkeakoulujen ohjaustoimintaa ja sen kehittämistä erilaisine organisointimallineen ja toteutustapoineen. Ohjausta on syytä tarkastella niin moniammatillisesta ja –alaisesta näkökulmasta kuin nähdä ohjaus jatkumona yksilön opiskelu-uralla yksilöllisine ohjaustarpeineen.

 

Kirjoittajat

 

 

 

Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

Jonna Löf, suunnittelija/projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu

Lähteet

Haltia, N., Leskinen, L. & Rahiala, E. 2014. Avoimen korkeakoulun opiskelijamuotokuva 2010-luvulla: Opiskelijoiden taustojen, motiivien ja koettujen hyötyjen tarkastelua. Aikuiskasvatus 4/2014, 242 – 258.

Helander, J., Lätti, M. & Löf, J. 2017. Avoin AMK – opiskelijan ohjaus nyt ja tulevaisuudessa. Verkkojulkaisu osoitteessa: https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/avoin-amk-opiskelijan-ohjaus/#.WQGX4mddBaQ .

Lätti, M. & Löf, J. (toim.) 2016. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan ohjaus -ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 38. Os

Jätä kommentti