Maahanmuuttajanuorten opintopolun suuntana kotoutuminen

Kirjoittajana Katja Simonen

Viimesyksyinen turvapaikanhakijoiden suuri määrä havahdutti opetuksenjärjestäjiä tarkastelemaan maahanmuuttajanuorten koulutuspolkua. Myös Tampereella koettiin tarpeelliseksi tarkistaa ja päivittää perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden nuorten opintopolkua ja keskustella siihen liittyvistä tarpeista.

 

Suomalainen koulutusjärjestelmä on muotoutunut pitkälti aikana, jolloin yhteiskunta ei ollut kielellisesti ja kulttuurisesti yhtä moninainen kuin nyt (Kuukka & Metsämuuronen, 231).

Perusopetukseen yläkoulun aikana tulleiden maahanmuuttajanuorten joukko on hyvin heterogeeninen, mikä haastaa koulua ja opetuksenjärjestäjiä tarkistamaan systeemin toimivuutta. Monikielisyys voi tuottaa pulmia opiskelussa myös Suomessa syntyneille, mutta suurin huoli liittyy juuri yläkouluikäisinä maahan tulleisiin nuoriin. Näillä nuorilla on samaan aikaan haasteena murrosikä, oma ja perheen kotoutuminen, suomen kielen oppiminen, suomen kielellä opiskelu sekä päättötodistuksen saaminen.

Peruskoulun tavoitteena on taata kaikille nuorille yhdenvertainen koulupolku ja jatkamismahdollisuudet nuoren koulutaustasta ja lähtökohdista riippumatta. OKM:n selvityksessä todetaan, että vaikka perustuslaki antaa kaikille oikeuden maksuttomaan perusopetukseen, koulutuspolitiikan toimeenpanossa, maahanmuuttoprosessissa ja kotouttamisessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota matalaan koulutustaustaan (OKM 2014, 44). Lisäksi nuoren menestymistä opinnoissa heikentävät nuoren taustasta riippumatta myöhäinen koulutukseentuloikä, suuret erot kielten ja koulutusjärjestelmien välillä sekä perheen heikko sosioekonominen asema (VTV 2015, 39).  

Polku valmistavasta opetuksesta perusopetukseen

hot-air-balloon-1579144_640Kaikki perusopetusikäiset, myös perusopetuksen päättövaiheessa maahan muuttaneet nuoret, ovat oikeutettuja koulunkäyntiin ja jos kunta järjestää, myös valmistavaan opetukseen. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opetetaan alkeista lähtevää suomen kieltä ja muita oppiaineita oppilaan koulutaustan, taitotason ja oppimisvalmiuksien mukaan. Varsinainen kouluun integroituminen ja kotoutumisen alkaminen vaatii kuitenkin enemmän: valmistavan opetuksen kouluissa on tärkeätä tehdä yhteistyötä kokonaisvaltaisesti.

Valmistavan opetuksen aikana opettaja arvioi oppilaalle sopivimman vuosiluokkatason perusopetuksessa tai ohjaa jatko-opintoihin toiselle asteelle yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Valmistavan opetuksen jälkeinen nivel on suuri muutos oppilaalle. Aluillaan olevan, kehittyvän kielitaidon vuoksi useimmat oppilaat tarvitsevat tehostettua tukea valmistavan opetuksen jälkeen. Valmistavan opetuksen jälkeisen siirtymisen ja annetun tuen onnistumisella on suuri merkitys oppilaan menestymiselle jatkossa.

Tampereella luku- ja kirjoitustaidottomana tulleille ja hitaasti eteneville oppilaille tarkoitetut kaksi uutta ”jatkovalmistavan” ryhmää aloittavat elokuussa Etelä-Hervannan ja Juhannuskylän kouluissa. Näiden lisäksi monikielisillä oppilailla, joilla on puutteellinen koulutausta tai paljon kielellisen tuen tarvetta, on mahdollisuus jatkaa opiskelua yhdessä neljästä keskitetystä nivelryhmästä (kielellisen tuen ryhmässä). Nivelryhmän opettaja antaa tarvittaessa tukea niissä aineissa, joissa oppilailla on eniten vaikeuksia. Nivelryhmäopetus on useimmiten pienessä ryhmässä annettua (tehostettua) tukea, mutta lisäksi oppilas kuuluu myös omaan yleisopetuksen ryhmäänsä, jossa hän pääasiassa opiskelee. Oppilaan opiskelu ja oppimissuunnitelma suunnitellaan yhteistyössä häntä opettavien opettajien kesken.

Vaikka maahanmuuttajaoppilaan suullinen kielitaito voi kehittyä nopeasti, oppilaalla voi olla pitkään haasteita tekstin tuottamisessa ja ymmärtämisessä. On syytä muistaa, että opiskeluun riittävän käsitteellisen kielitaidon saavuttaminen voi viedä 5 – 7 vuotta, jos oppilas saa systemaattista suomen kielen opetusta – muussa tapauksessa akateemisen kielitaidon saavuttaminen vie vieläkin kauemmin. Jokaisen opettajan tulee kiinnittää huomiota kielitietoiseen opetukseen ja monilukutaidon opettamiseen; näistä hyötyvät kaikki oppilaat, eivät ainoastaan monikieliset oppilaat. Monilukutaito on uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa yksi laaja-alaisen osaamisen osa-alueista.

Oppilas hyötyy omakielisestä tuesta, jos sitä on saatavilla. Myös oman äidinkielen opettajien kanssa tehtävä yhteistyö on tarpeellista kielitaidon ja oppimisvaikeuksien arvioinnissa.

Siirtyminen toiselle asteelle

students-702090_640Siirtyminen toiselle asteelle riippuu oppilaan kielitaidosta, opiskelutaustasta ja hänen suorituksistaan. Ennen toisen opetuksenjärjestäjän opintoihin siirtymistä kotoutumistukeen oikeutetun, 17 vuotta täyttäneen, opiskelijan täytyy ilmoittautua TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi saadakseen työmarkkinatukea opintojensa aikana. TE-toimistossa tehdään näille nuorille kotoutumissuunnitelma. Työmarkkinatukea maksetaan kotouttamistoimenpiteiden aikana, jotka kestävät kolme vuotta, tarvittaessa enintään viisi vuotta. Tällä hetkellä opintotukea voi saada vain kansalaisopistossa suoritettavaan perusopetukseen kotoutumisaikana.

Jos oppilaalla on päättötodistus, hän voi hakea valintansa ja kielitaitonsa mukaan joko lisäopetukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMAan), ammatilliseen peruskoulutukseen, lukioon valmistavaan koulutukseen (LUVAan) tai lukiokoulutukseen. Useimpiin koulutuksiin on määritelty kielitaitorajaksi A2.2. tai B1.2.

Jos oppilaalla ei ole perusopetuksen päättötodistusta (tai sitä vastaavia tietoja), hän voi 17 vuotta täytettyään hakea Tampereella TAKK:iin tai Treduun, jossa hän voi opiskella VALMAssa, maahanmuuttajien toiminnallisessa erityisopetuksen ryhmässä (TAKK:issa) tai Tredussa eri ryhmissä aikuisten perusopetuksen vuosiluokilla 1-2 tai 3-6. Tampereen Aikuislukiossa voi suorittaa vuosiluokkien 7-9 oppimääriä. Tällä hetkellä aikuisten perusopetuksen alkuvaihe on työvoimapoliittista koulutusta. Perusopetukseen valmistava tai ammatillisiin opintoihin valmentava koulutus on OKM:n rahoittamaa. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuvalla on velvollisuus ottaa vastaan TE-toimiston tarjoamaa kotoutumiskoulutusta tai työtä, mikä voi keskeyttää meneillään olevan koulutuksen.

Kehittämistarpeita

classroom-1300761_640Perus- ja ammatillisessa opetuksessa tulee ottaa huomioon maahanmuuttajanuorten aiemmin hankittu osaaminen silloin, kun se on mahdollista (mm. näyttöön perustuva osaaminen/ erillinen tutkinto). Joustavammat mahdollisuudet edetä opinnoissa ovat tarpeellisia; esimerkiksi vähän koulua käyneet tarvitsevat alakoulun oppimääriä, jolloin niitä voi suorittaa oppimissuunnitelman ja vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen turvin yläkoulussa tai aikuisten perusopetuksessa. Myöhään maahan tulleiden ja muuten heikoimmassa asemassa olevien opetukseen, opintopolkuun ja ohjaukseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. (OKM 2012, 16). Tukea tarvitsevien tarpeita ei saa häivyttää, vaan polut on räätälöitävä yksilöllisten tarpeiden mukaan nivelvaiheita myöten.

Paitsi oppilaiden, myös perheiden ohjaamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota (OKM 2011, 31; OKM 2012,16; TEM 2016 B, 4-5), sillä kotoutumisen edistämiseksi tulee huolehtia vanhempien kyvystä olla osallisena nuoren elämässä ja koulutukseen liittyvissä valinnoissa. Tulkkaus on useimmiten syytä järjestää vieraskielisille vanhemmille, sillä asiasisältö on spesifiä. Koulutuspolkujen ja -järjestelmän avaamiseen täytyy tarvittaessa varata useampia tapaamiskertoja. Perheen omakielistä neuvontaa tulee hyödyntää enemmän, monenlaista materiaalia alkaa olla jo sähköisesti saatavilla. (Khosnau 2016)

Kielen opetus ja kielellinen tukeminen kuuluu kaikille opettajille, samoin oppilaiden ohjaaminen. Opettajien ohjaustaitojen ja monikulttuurisuuskompetenssin parantamiseksi tarvitaan koulutusta, avointa keskustelua ja suunnittelua oppilaitoksissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pohtii valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuuden määrittelemistä ja valmistavan opetuksen järjestämisvelvoitetta kaikille kunnille.

Tampereella perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyökokouksessa todettiin, että nuorten opintopolkutarjontaa, siihen liittyvää tiedotusta ja ohjausta sekä polun toimivuutta tulee seurata säännöllisesti, jolloin myös toimijoiden yhteydenpito on tarpeen vakiinnuttaa säännöllisiksi tapaamisiksi. Työryhmässä on tarpeen olla mukana opetuksen järjestäjiä, ryhmien opettajia ja opinto-ohjaajia.

Sisällöt ja rakenteet muuttuvat – askelia sujuvammalle koulutuspolulle

Valtakunnan tasolla maahanmuuttajien koulutuksen muutostarpeisiin on jo alettu vastata. Koulutuksen kenttä on muutosten myllerryksessä monella tapaa. VALMA-koulutuksen (2014), perusopetukseen valmistavan opetuksen, aikuisten perusopetuksen ja LUVAn opetussuunnitelmat on uusittu vuonna 2015, aikuisten luku- ja kirjoitustaidottomien koulutuksen opetussuunnitelma on uusittu vuonna 2012.

Aikuisten perusopetuksen ja luku- ja kirjoitustaidottomien koulutuksen rahoitus siirtyy TEM:ltä OKM:lle vuonna 2017. Nämä koulutukset yhdistetään vuoden 2018 alusta. Aikuisten maahanmuuttajien koulutus pyritään järjestämään samaan tapaan kuin muidenkin opiskelijoiden koulutus (mahdollisuus opintotukeen päätoimisessa opiskelussa).

Työ- ja elinkeinoministeriön toimenpidesuunnitelmassa on tavoitteena tehostaa kotoutumispolkuja ja niitä tukevaa ohjausta ja kehittää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä. Pyrkimyksenä on saada kotoutumispolku auki heti oleskeluluvan saamisen jälkeen. Kaikkia osapuolia tulee kannustaa ja tukea kotoutumista edistävien kumppanuuksien ja yhteistyön rakentamiseen. Nivelvaiheita tulee tukea ja estää katkosten syntyminen. (TEM 2016 B).

Suomi, maahanmuuttajat ja koulutus – kansallisessa seminaarissa 28.4.2016 opetusneuvos Leena Nissilä totesi, että suomalainen koulutus pyrkii entistä inklusiivisempaan suuntaan. Yleissivistävässä koulutuksessa tuetaan suomen kielen ja oman äidinkielen opiskelua ja osaamista. Monilukutaitoa tuetaan kaikessa opetuksessa. Koulutuksen sisältöihin on tullut kielikasvatusteema: kielet eivät ole erillisiä, vaan kielitaito sinänsä on kompetenssi, jota voi käyttää tarpeen mukaan. Koulutuksessa tulee antaa tilaa kielille, vaikka niitä kaikkia ei opetetakaan. (Nissilä 2016; TEM 2016 B).

Uutena avauksena TEM on julkistanut kumppanuusohjelman 28.4.2016, jonka ”tavoitteena on ideoida, tunnistaa ja tukea kotoutumistyötä edistäviä yhteistyömahdollisuuksia valtion, kunnan, järjestöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden välillä.” Kumppanuustoiminnalla haetaan uudenlaisia innovaatioita ja parempaa kotoutumista tukevia toimintamalleja. Koulutuksen organisoimisessa kumppanuusohjelmasta voi hakea potkua paremman kotoutumisen ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. (TEM 2016 A).

Nuorten maahanmuuttajien opintopolkuja Tampereella. Lähde: Opetuksen järjestäjät
Nuorten maahanmuuttajien opintopolkuja Tampereella. Lähde: Opetuksen järjestäjät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittaja:

Katja Simonen, FM, opinto-ohjaajaopiskelija (JAMK)  toimii kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen suunnittelijana Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Lähteet: