Uraohjaajien ja valmentajien yhdistyksen eettisissä periaatteissa korostuu yhteistyö ja elinikäisyys

Lokakuussa 2014 uraohjauksen ja valmentajien yhdistyksen vuosikokous hyväksyi yksimielisesti yksivuotiaalle järjestölleen eettiset periaatteet. Yhteisten periaatteiden kokoaminen, tiivistäminen ja kirjaaminen leimasivat uuden yhdistyksen koko ensimmäistä toimintavuotta. Periaatteiden avulla haettiin syvempää yhteistyötä eri sektoreilla toimivien uraohjaajien ja -valmentajien välille, tiiviimpää dialogia sekä vahvempaa kollegiaalisuutta. Työlle haluttiin yhteinen, näkyvä ja vahva eettinen perusta. Eettisillä periaatteilla haluttiin myös viestiä, mistä uraohjauksessa ja -valmennuksessa on kyse. Uraohjauksen tunnettuutta haluttiin lisätä ja siitä haluttiin tehdä läpinäkyvämpää.

Ammattikuntana uraohjaajat ja -valmentajat on suhteellisen uusi ja pienehkö ryhmä. Suomessa ei aiemmin ollut verkostoa, joka yhtä kokoavasti kattaisi eri sektoreilla, siis korkeakouluissa, TE-hallinnossa, ammattiliitoissa ja yksityisellä sektorilla uraohjausta ja -valmennusta tekevät yhteen. Siksi yhteisistä periaatteista sopiminen koettiin tärkeänä askeleena myös laajemman ammattikuntaidentiteetin luomiseksi.

84 lappua työn eettisisistä kysymyksistä

Varsinainen työ eettisten periaatteiden parissa aloitettiin isolla seminaarilla maaliskuussa, jossa korkeakoulujen, TE-hallinnon, ammattiliittojen ja yksityisen sektorin uraohjaajat ja -valmentajat pohtivat työtään ohjaavia periaatteita eri näkökulmista ja eri kokoonpanoissa kokonaisen iltapäivän ajan. Inspiraationa työskentelyyn seminaarissa kuultiin projektipäällikkö Raimo Vuorisen esitys eurooppalaisesta keskustelusta uraohjauksen eettisistä lähtökohdista ja elinikäisestä ohjauksesta, Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajan Jukka Vuorisen katsaus eettisiin kysymyksiin opinto-ohjaajan arjessa sekä yhdistyksen varapuheenjohtajan Seija Utriaisen puheenvuoro siitä, millaisia eettisiä kysymyksiä uraohjauksessa käytännössä nousee.

Seminaarin osallistujat tuottivat ryhmätyöskentelyjen aikana 84 eri näkökulmaa siitä, millaisia eettisiä periaatteita työssä on esillä. Osa post it -lapuille kootuista nostoista pureutui omaan työhön, osaamiseen, vastuuseen ja työn priorisointiin. Myös työssä jaksaminen tuotti useita ajatuksia – osin tietysti siksi, että oma persoona on myös työväline.

Kysymystä lähestyttiin myös asiakkaan näkökulmasta. Ohjaukseen tullaan tietystä kontekstista ja sukupuoli, ikä, kulttuuritausta ja muut asiakkaan yksilölliset ominaisuudet ja intressit on ohjauksessa huomioitava. Myös asiakkaan siirtymätilanteet ja toisaalta jatkumo nuoruudesta myöhempiin ohjaustilanteisiin mietityttivät.

Ohjaajan ja ohjattavan välinen yhteistyö kirvoitti sekin useita ajatuksia. Lapuissa pohdittiin sitä, kenellä ohjaustilanteessa on valta. Ohjausta tehdään erilaisten, osin sanoittamattomien, odotusten ristipaineessa. Keskustelu eroista neuvonnan ja toisaalta ohjauksen tai valmennuksen välillä jatkui lapuilla edelleen.

Kolme näkökulmaa

Uraohjaajien ja -valmentajien hallitus alkoi työstää ja tiivistää eettisiä periaatteita seminaarin tuotoksista. Nopeasti – ja aika itsestään selvästi – työskentelyssä hahmottui lappujen perusteella se, että eettisissä periaatteissa tulisi huomioida ohjaajan ja asiakkaan näkökulmat. Seminaarityöskentelyn ja hedelmällisen yhteisen keskustelun seurauksena periaatteisiin nousi myös tarve huomioida koko ammatillinen yhteisö – siis eri sektoreilla toimivat kollegat.

Nämä kolme näkökulmaa nimettiin:

  • asiakas elämän eri tilanteissa
  • uraohjaaja ja -valmentaja uran eri vaiheissa
  • kollegat elinikäisen ohjauksen kentällä.

Näkökulmat nimeämällä haluttiin tuoda näkyväksi paitsi nämä kolme näkökulmaa myös elinikäinen näkökulma ohjaukseen ja elämän eri vaiheet sekä asiakkaat että ohjaajan kontekstissa.

Jokainen kolmesta näkökulmista sai myös oman huomionsa. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää elinikäisyys. Uraohjausta ja -valmennusta annetaan eri elämänvaiheissa ja eri elämäntilanteissa oleville asiakkaille, ja ohjauksessa ja valmennuksessa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne kokonaisuudessaan. Uraohjaus ja -valmennus suuntaa tulevaisuuteen ja tukee asiakkaan elinikäistä oppimista ja kehittymistä.

Uraohjaajan ja -valmentajan näkökulmasta ammatillinen kehittyminen ja oma hyvinvointi ovat tärkeitä. Työn laatu perustuu omaan osaamiseen. Osaaminen, ammatillinen kehittyminen ja siitä huolehtiminen sekä oma hyvinvointi ovat keskeisiä edellytyksiä ammatissa toimimiselle, työn tekemiselle sekä ammatilliselle kasvulle.

Koko yhteisön kannalta on tärkeää kollegiaalinen suhtautuminen muihin elinikäisen ohjauksen kentällä toimiviin ohjaajiin ja valmentajiin. Uraohjauksen ja -valmennuksen kehittämistä tehdään yhdessä. Haluamme myös tukea toinen toisemme ammatillista kehittymistä.

Uraohjaajien ja -valmentajien eettisiin periaatteisiin kuuluvat muiden muassa elinikäisyys, joka on esitetty kolmion kärjessä ylhäällä, tasa-arvoisuus, osallisuus, kehittyminen ja hyvinvointi, yhteisöllisyys, luottamuksellisuus, kunnioitus ja riippumattomuus.
Uraohjaajien ja -valmentajien eettiset periaatteet

Keskeiset toiminnan periaatteet

Kolme muuta nostoa kiteyttivät toiminnan syviä eettisiä vaateita. Niissä korostuvat ohjaajan ja asiakkaan välinen suhde, yhteinen työskentely ja ohjausta määrittävät keskeiset periaatteet. Luottamuksellisuus, kunnioitus ja riippumattomuus ovat toisaalta aika itsestään selviä, mutta niin tärkeitä, että ne haluttiin näkyville. Uraohjaus perustuu aina asiakkaan tavoitteisiin, kunnioitukseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja kyseessä on aina asiakkaan oma prosessi. Uraohjaajan tai -valmentajan tulee kertoa asiakkaalle yhteistyösuhteeseen mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä ja palvelua tuottavan organisaation tai tilaajan tavoitteista.

Myös tasa-arvon näkökulma on keskeinen eettinen periaate. Uraohjaaja tai -valmentaja kohtelee asiakasta ja kollegoitaan yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti, erilaiset taustat ja lähtökohdat huomioiden.

Viimeinen keskeinen periaate nimettiin osallisuudeksi. Uraohjauksessa ja -valmennuksessa lähtökohtana on asiakkaan oman itsemääräämisoikeuteen pohjautuvan toiminnan tukeminen, toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen.

Kolmesta eri näkökulmasta ohjaukseen ja kuudesta periaatteesta koottiin lopuksi kolmio, jossa keskiössä ovat näkökulmat työhön ja ympärillä keskeiset eettiset ohjeet. Tämä kolmio voi jatkossa toimia myös koko uraohjaajat ja valmentajat yhdistyksen esitteenä.

Tervetuloa mukaan toimintaan kaikki uraohjauksen ja –valmennuksen parissa työskentelevät, jotka kokevat nämä eettiset periaatteet omikseen!

Kirjoittaja:

Leena Itkonen

Kirjoittaja toimi Helsingin yliopiston urapalveluissa uraohjaajana ja urataitojen opettajana. Hän on myös Uraohjaajat ja -valmentajat yhdistyksen perustajajäsen, sen hallituksen jäsen ja ollut keskeisesti mukana eettisten periaatteiden työstämisessä.

URN: http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-67