Elinikäisen ohjauksen alueellinen kehittäminen – Esimerkkinä Keski-Suomi
Viimeisen vuoden, parin aikana elinikäinen ohjaus ja sen alueellinen kehittämisvastuu on Suomessa noussut keskusteluun ja nimenomaan ELY-keskukselle kuuluvana tehtäväkokonaisuutena. Elinikäisen ohjauksen valtakunnallinen yhteistyöryhmä jätti 23.3.2011 väliraportissaan[1] ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle elinikäisen ohjauksen strategisiksi painopisteiksi. Työryhmä ehdotti mm. seuraavaa: ”Elinikäisen ohjauksen tulisi toimia koordinoituna kokonaisuutena”.
Ehdotuksen mukaan ELY-keskusten strategisiin tulossopimuksiin tulisi kirjata seuraava tehtävä:
ELY-keskus vastaa alueellisten elinikäiseen ohjaukseen liittyvien palvelujen koordinoinnista ja palvelujen saatavuuden varmistamisesta yhteistyössä työelämän edustajien kanssa ja koordinoi ohjaukseen liittyvää täydennyskoulutusta alueellaan. Koulutusta tulee tarjota laaja-alaisesti siten, että se kattaa opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen ja työhallinnon sekä nuorille ohjauspalveluja tuottavat yhteisöt. Toiminnan vaikuttavuudelle asetetaan indikaattorimuotoiset tulostavoitteet.
Edellä mainitussa muodossa tehtävä olisi käytännössä ollut ELY-keskusten mahdotonta toteuttaa. Vuosille 2012 ja 2013 ELY-keskusten tulossopimuksiinkin onkin kirjattu elinikäisen ohjauksen alueellinen kehittämisvastuu edellä mainittua selvästi yleisemmällä tasolla. ELY-keskukset ovat hyvin erilaisessa tilanteessa sen suhteen, millaiset henkilöstöresurssit elinikäisen ohjauksen kehittämistehtävään on käytettävissä ja millaisia verkostoja tai toimintatapoja alueella on jo valmiiksi olemassa. Osassa ELY-keskuksista ei ole käytännössä juuri lainkaan henkilöstöresursseja tätä tehtävää varten ja eläköitymiset heikentävät tilannetta entisestään. Joillain alueilla verkostojen rakentaminen on aivan alussa. On kuitenkin alueita, joilla elinikäisen ohjauksen kehittämisessä ollaan päästy jo hyvään vauhtiin. Myös ELY-keskuksen johdon sitoutumisella ja tuella on suuri merkitys sille, millä tavalla ja millä intensiivisyydellä kukin ELY-keskus tulee tätä tehtävää hoitamaan.
Vuoden 2012 loppuun asti Keski-Suomessa toimi valtakunnalliseen Opin ovi -kokonaisuuteen kuuluva, maakunnallinen aikuisohjauksen Opin ovi -projekti. Projektilla oli ohjausryhmän lisäksi kehittämisryhmä, josta vuonna 2011 muodostettiin maakunnallinen ohjauksen kehittämisryhmä. Ohjauksen kehittämisryhmässä keskustelun painopiste oli aluksi aikuisohjausasioissa, mutta vähitellen alettiin yhä enemmän käsitellä elinikäisen ohjauksen asioita. Ryhmälle haluttiin saada alueella näkyvyyttä ja painoarvoa sekä kytkeä ryhmän kehittämistyö alueelliseen ennakointityöhön. Em. syistä ryhmästä tuli maakunnallisen osaaminen- ja työllisyystyöryhmän alaryhmä ja näin osa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alaista toimintaa.
Vuonna 2013 ELY-keskuksille asetettiin tavoitteeksi perustaa alueelleen elinikäisen ohjauksen ryhmä, ELO-ryhmä. Keski-Suomen ohjauksen kehittämisryhmästä tuli vuoden 2013 alusta lähtien ELY-vetoinen maakunnallinen elinikäisen ohjauksen ryhmä eli Keski-Suomen ELO-ryhmä. Ryhmässä on tällä hetkellä edustus Keski-Suomen liitosta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä, Jyväskylän yliopistosta, Jyväskylän ammattikorkeakoulutusta, koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiasta sekä edustajat vapaan sivistystyön ja 3. sektorin puolelta. ELO-ryhmä on tietoisesti pidetty melko suppeana, jotta se voisi toimia tehokkaasti. Muiden verkostotoimijoiden edustajia kutsutaan ryhmän kokouksiin asiantuntijoiksi. Näin mikään elinikäisen ohjauksen toimijataho tai näkökulma ei jää huomioimatta. Ryhmä kokoontuu noin 3 kuukauden välein. Kokousväli on tietoisesti melko lyhyt, jotta kehittäminen ihan aidosti etenisi alueella.
Elinikäisen ohjauksen kehittämistyön nähdään Keski-Suomessa liittyvän kahteen muuhun isoon kokonaisuuteen eli nuorisotakuun toimeenpanoon ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen. ELO-ryhmän lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus on vetovastuussa maakunnallisesta nuorisotakuu-työryhmästä ja ELY-keskuksella on tärkeä rooli myös rakennetyöttömyyden vähentämiseen liittyvissä toimissa yhdessä TE-toimiston kanssa. Näiden kolmen kokonaisuuden yhteys on todettu sekä ELO-ryhmässä että Nuorisotakuu-ryhmässä. Verkostot näissä teemoissa ovat osittain samoja, keinot ja tavoitteetkin ovat osittain samoja. Näitä kolmea kokonaisuutta ei siis voi erottaa toisistaan. Lisäksi työelämän ja koulutustarpeiden ennakointi kytkeytyy ohjausasioihin ja ennakoinnin näkökulma pidetäänkin vahvasti esillä Keski-Suomessa tehtävässä ohjauksen kehittämisessä.
Keski-Suomen Opin ovi -projektissa tehtiin hyvää pohjatyötä moniammatillisen aikuisohjauksen kehittämiseksi. Verkostoja syntyi. Hankkeessa luotiin aikuisohjauksen alueellinen strategia. Näiltä pohjilta ohjauksen kehittämistyötä on alueella jatkettu elinikäisen ohjauksen kontekstissa. Tavoitteena on, että ELO-ryhmän johdolla Keski-Suomen elinikäisen ohjauksen strategiset painopisteet määritellään vuoden 2013 aikana. ELO-strategiasta ei ole tarkoitus tehdä pysähtynyttä, ”kiveen hakattua”. Pyrkimyksenä on päästä elävään strategiaprosessiin, jossa reagoidaan toimintaympäristön muuttuneisiin tilanteisiin ja ollaan tarvittaessa valmiita muuttamaan painopisteitä.
Keski-Suomen strategiatyö kytketään käytännön toimijoiden esille nostamiin haasteisiin ja ongelmiin asiakastyössä. Tähän tavoitteeseen pyrkii mm. ”learning cafe -tyyppinen” ELOPELTO-toiminta kerran kuukaudessa. Tilaisuudet ovat kaksi tuntia kestäviä keskustelutilaisuuksia ja niihin on vapaa pääsy kaikilla elinikäisen ohjauksen verkostoissa toimivilla. Jokaisessa tapaamisessa on tarkoitus nostaa esille jonkun tietyn verkostotoimijan toiminta ja sen asiakastyössä kohtaamat ongelmat. Näitä ongelmia pohditaan osallistujien kesken siitä näkökulmasta, ovatko ne ratkaistavissa alueella, esim. tehokkaammalla verkostotyöllä tai vaikkapa uudelleen suunnatulla resurssoinnilla vai onko kyse sellaisista ongelmista, jotka liittyvät lainsäädäntöön tai sellaisiin resursseihin, jotka ratkaistaan valtakunnan tasolla. ELOPELLOn toisena päämääränä on vahvistaa elinikäisen ohjauksen verkostoja: kokoonnutaan yhteen, opitaan toisilta, pohditaan ja ratkaistaan käytännön ongelmia yhdessä sekä tutustutaan uusiin ihmisiin kahvikupin ääressä.
Varmastikin kaikilla alueilla haasteena on ohjaukseen liittyvien tilaisuuksien ja koulutuksien yhteensovittaminen, koska elinikäisen ohjauksen verkostoissa toimijoita on paljon ja teema liittyy myös nuorisotakuuseen ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen. Tapahtumia ja tiedotettavaa on runsaasti. Tästä syystä Keski-Suomen ELY-keskus on hankkinut omaan ja sidosryhmien käyttöön Pedanet-verkkoalustan. Alustalle laitetaan tietoa siitä, mitä Keski-Suomessa tapahtuu elinikäiseen ohjaukseen liittyen. Sinne kukin verkoston toimijataho voi itsenäisesti päivittää aiheeseen liittyviä tilaisuuksia ja muuta tiedotettavaa. Tällä pyritään siihen, että alueella ei järjestettäisi tilaisuuksia samanaikaisesti ja laaja toimijaverkosto löytäisi elinikäiseen ohjaukseen liittyvät asiat yhdestä paikasta. Myös nuorisotakuun toimeenpanoon ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen liittyvät tilaisuudet on tarkoitus laittaa Pedanettiin, koska nämä kaikki teemat liittyvät toisiinsa.
Jo vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskus järjesti omalla alueellaan elinikäisen ohjauksen kontekstissa verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia yhteistyössä mm. Aluehallintoviraston kanssa. Elinikäisen ohjauksen tematiikka ja ELY-keskuksen rooli ovat siis jo tuttuja monille alueen toimijoille. Koulutustarpeita on yhä edelleen. Onneksi muutkin verkostotoimijat tuottavat koulutusta ohjaustyötä tekeville. Osin näitä koulutuksia on suunniteltu yhteistyössä, esim. Studio-hankkeen kanssa. Niinpä vuonna 2013 ELY-keskus keskittyy omassa toiminnassaan strategiatyöhön, siihen liittyvään ELOPELTO-toimintaan, verkostoitumisen tukemiseen, käytännön asiakastyöstä nousevien ongelmien esiin nostamiseen sekä Pedanet-verkkoalustan käyttöönottoon. Vuoden 2014 toimintaa ei ole vielä suunniteltu. Suunnittelu tullaan tekemään ELO-ryhmässä syksyn 2013 aikana.
Kuten kaikilla muillakin alueilla, Keski-Suomessakin elinikäisen ohjauksen kehittämistyö etenee pienin askelin. Jostain on lähdettävä liikkeelle ja jokaisella alueella voidaan varmasti tehdä jotain. Pienillä alueilla toimijat tuntevat jo valmiiksi toisensa ja yhteistyön tekeminen on helppoa. Suurilla alueilla on aivan erilaiset haasteet. Sillä on suuri merkitys, miten tärkeäksi eri alueiden verkostotoimijat näkevät yhteisen, moniammatillisen elinikäisen ohjauksen kehittämisen ja nähdäänkö yhteisen kehittämistyön tuovan lisäarvoa omaan työhön. Kaikki alueet ovat riippuvaisia myös valtakunnallisista ratkaisuista, jotka voivat liittyä esim. eri palvelujen rahoituksiin, lainsäädäntöihin, yleiseen ohjauksen kehittämiseen, eri toimijoiden valtuuksiin, sähköisiin palveluihin jne. Jos niissä on ongelmia tai esteitä, niitä ei voida ratkaista alueilla, vaikka kuinka kehitettäisiin hyvää alueellista, elinikäisen ohjauksen palvelukokonaisuutta.
Lähteet
[1] Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet 2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kirjoittaja
Yksikön päällikkö Marja Pudas
Työllisyys-, osaaminen- ja kulttuuriyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus